Kaino Anna Joutsiniemi (tästä voit siirtyä Kainon sukukirjasivulle)
8.4.1883 - 19.8.1961 (78v.)
Perhe / koti
Kaino oli neljäs Johan Adolf ja Ulla Joutsiniemen kuudesta lapsesta Kangasalla Joutsiniemen kylässä. Hän hoiti omia vanhempiaan opiskelunsa jälkeen noin parinkymmenen vuoden ajan eikä hänellä ollut omaa perhettä.
Koulu
Kaino kävi kuten sisarensakin Tampereen suomalaista tyttökoulua. Hän kirjottautui kouluun vuonna 1894 ja sai päättötodistuksen 18 vuotiaana vuonna 1901. Kirjeessään 1950- luvulla hän kertoo tarinan kouluajaltaan, kun hän sai kerran ehdot matematiikasta. "Ihmettelin, kun mielestäni ei ollut siinä mitään vaikeutta ja rohkenin mennä kysymään opelta (suuren säveltäjämme Sibeliuksen omituinen sisar). Hän kertoi kokeitteni menneen huonosti. Pyysin saada nähdä papereitani, mutta hän ei antanut. Hänen ei ollut koskaan tapana antaa koepapereita oppilaille takaisin. Täytyi tyytyä ja sanoa kotona, että varmasti olen osannut. Kun kesän viimeisenä päivänä oli mentävä suorittamaan "ehdot", kehoitti äitini minua ottamaan laskuesimerkkikirjani ja laskemaan edellisenä päivänä yhden laskun joka laskutavoista etten olisi unohtanut. Opettaja tarkasti ne ja sanoi: kyllä näkyy, että Kaino on tehnyt paljon työtä kesän aikana. Mitä olisi mahtanut sanoa, jos olisin uskaltanut sanoa totuuden."
Opinnot Helsingissä
Koulun jälkeen Kaino aloitti Suomen Taideyhdistyksen Helsingin Piirustuskoulussa (Ateneum) syksyllä 1902. Valmistava luokka kesti vuosina 1902 - 03 yhteensä 1½ vuotta. Tuolloin hänen opettajanaan mainitaan kaivertaja, kuvanveistäjä Carl Jahn, joka opetti piirustusta, anatomiaa ja perspektiivioppia. Sen jälkeen Kaino siirtyi korkeammalle, malliluokalle, joka kesti kaksi vuotta 1904 - 05. Toukokuussa 1905 hän sai kiitosmaininnan "lovord".
Näkymä opiskeluaikaisen "boksin" ikkunasta talon sisäpihalle Kruunuhaassa
Erään Ateneumin aikaisen asuntoni ikkunasta (1905)
Malliluokan opettajina olivat taidemaalarit Albert Gebhard ja Väinö Blomstedt. Opiskelijatoverina hänellä oli mm. Tyko Sallinen ja Jalmari Ruokokoski. Kaino opiskeli myös Helsingin yliopiston piirustussalissa professori Eero Järnefeltin johdolla. Hänen mainitaan myös tehneen opintomatkat Pietariin ja Tukholmaan.
Kaino valmistui Helsingin Suomalaisesta jatko-opistosta piirustuksen ja kaunokirjoituksen opettajaksi. Kirjeessään 1950- luvulla hän kertoo, ettei kuitenkaan koskaan toiminut omassa ammatissaan. "Olin valmistunut piirustuksen opettajaksi, mutta se näytti jääneen vaan siksi, mitä taiteesta olin saanut opetusta, kuin omaksi ilokseni - melkeinpä vaan silmieni iloksi."
Samoin 25.2.1952: "Itse olen monesti katunut omaa saamattomuuttani aikoinaan siinä asiassa. En osannut jokapäiväisten elämän töitten lomassa ottaa kynää ja pensseliä esille silloin, kun olisin innoituksen saanut niin, että kotityöni ei siitä olisi kärsinyt. En voinut saada sitä ymmärrystä ja tukea kotona siihen, jota olisin tarvinnut, ja niin se vähitellen jäi. Näkemisen iloa en kuitenkaan ole vieläkään kadottanut. Enkä hetkeksikään ole katunut sitä opetusta, mitä sain sekä Ateneumissa että Yliopistolla, vaikken sillä ole mitään ansainnut, on se elämän rikkautta kuitenkin itselleni sisäisesti tuonut."
"Ossille, maalasin tulipalon jälkeen 2 vuoden perästä, joten pihan puuistutukset silloin vielä puuttuivat. Kaino"
Joutsiniemen päärakennus joen puolelta
Muu toiminta
Vanhempien kuoltua 1923 ja 1926 Kaino muutti syntymäkodistaan vuonna 1927 jo 44 vuotiaana Tampereelle, missä hän piti koulukotia Pyynikillä sukulais- ja muille nuorille.
Myöhemmin Kaino asui Kangasalan kirkonkylässä kauppias Heinosen yläkerrassa pienessä asunnossa. Hän toimi Kangasalla NNKY:n sihteerinä 20 vuotta ja jonkin aikaa köyhäinhoidon piiritoimikunnassa.
Kaino vieraili mielellään sukulaisten lapsiperheissä. Muistan hänen tehneen joitakin käsitöitä, kertoneen tarinoita meille lapsille ja ainakin me pelasimme laivan upotusta ja sanojen muodostamista. Selkäsairaus toi varmaan monia rajoituksia hänen päivittäiseen elämäänsä. Samoin hän mielellään kävi kirjeenvaihtoa kanssamme. Kainon kirjeet kertovat paitsi hänen uskonnollisuudestaan myös elämänfilosofiaa ja ohjeita nuorille. Kainon viimeinen leposija on Kangasalla Joutsiniemen sukuhaudassa.
Kangasalan kirkko. "Olli ja Ulla Joutsiniemelle, Jumalan siunausta toivottaen muistoksi kiitolliselta Kainolta. Maalasin parina syyskesän aamuna muist. 1920 "
Prinssin tilan päärakennus (purettu 2000 - luvulla)
Kainon maalaamaa keramiikkaa
Kirjeitä 1940- ja 50- luvuilta
Kuvateokset olleet esillä sukukokouksen taidenäyttelyssä Aulangolla 26.8.2006.
teksti Ulla Kupila
Lähteitä:
Kaino Joutsiniemen kirjeet 1940- ja 1050- luvuilla veljen perheelle
Valtion Taidemuseon Kuvataiteen arkisto / Helena Hätönen
Kansallisarkisto: Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun oppilasmatrikkeli
Tampereen suomalainen tyttökoulu 1883 - 1918
Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos (Taiku), Jyväskylän yliopisto/ Auli Jämsänen