Kuvaus Kiehelän tilasta vuodelta 1931. Artikkeli on ilmeisesti kirjasta Suomen maatilat.
Ilmoitus Aamulehdessä 3.2.1887
Johan Adolf Joutsiniemi osti Kiehelän vuonna 1887. Kiehelän tila tuli Auli ja Hannes Myllylän, omistukseen vuonna 1920, jolloin he ostivat sen Aulin veljeltä, eläinlääkäri Ossi Joutsiniemeltä. Hannes ja Auli myivät Vehoniemen ja Kiehelän osan Keisarinharjusta valtiolle 1934. Kiehelän tila siirtyi pois Myllylän sukuhaaran omistuksesta vuonna 1958 kun se tuolloin myytiin Kangasalan kunnalle.
1920-luvulla Kiehelän tilasta lohkottiin ja myytiin useampia tontteja. Näitä ovat Villa-Hjort, Rauhala, Virta, Ilmola, Päivölä, Sillankorva, Sellberg, Koivuranta, Tylkkä ja Harjula.
Asiasta ei ole varmaa tietoa, mutta myynneistä syntyy käsitys, että Hanneksen ja Aulin perheen taloudellinen tilanne oli tiukka. Kiehelän oston he rahoittivat todennäköisesti lainarahalla ja korot sekä lyhennykset vaativat rahaa, johon ei Hanneksen Koulutarpeiden keskusliiton toimitusjohtajan palkka riittänyt, kun vielä elätettävänä oli suuri perhe. Kiehelän tuotto tuskin oli merkittävä. Peltoa oli vain 25 ha ja lehmiä kymmenkunta. Samoihin aikoihin perhe osti myös uuden kaupunkikodin Helsingin Döbelninkadulta. Sivuston arkistossa on kirjoituksia, jossa kerrotaan tarkemmin Myllylän sukuhaaran vaiheista.
Varmaankin Hannes oli helsinkiläisten toimitusjohtajien joukossa suhteellisen vähävarainen, eihän hän omasta kotitalostaan saanut luultavasti paljon mitään, kaikki piti itse tienata. Toisaalta helsinkiläisten johtajien "kuvaan" saattoi kuulua, että edustavan kaupunkiasunnon ohella piti olla tilava maaseutuasunto, josta pehtori huolehti. Jaakko Larjola muistaa äitinsä Tellervo Myllylän kertoneen, että perhe meni kesäloman lisäksi aina joulun ajaksi Kiehelään, ja pehtori lämmitti sitä viikon ajan etukäteen, jotta "herrasväki" sai tulla lämpimään ja kuivaan taloon. Varmaan melkoinen osa Kiehelän viljelysten tuotosta meni pehtorin palkkaan. Voi tosiaan olla, että "herraväki-imagon" ylläpitäminen oli vaarille ylivoimaisen raskasta – monet vaarin tuttavaperheet olivat "syntymärikkaita", kuten Tellervo usein sanoi.
Myynti-ilmoitus Aamulehdessä 12.11.1920.
Vierssä yksi Hanneksen Aamulehdessä julkaisemista myynti-ilmoituksista.
Pohjakartta
Vasemmalla on pohjakartta Kiehelän tilan viljelysmaista oletettavasti 1940-luvulta. Joka tapauksessa kartta on ajalta, jolloin maata ei vielä oltu pakkoluovutettu siirtoväen asutukseen. Asutukseenhan meni huomattavan paljon maata, noin neljäsosa peltomaasta, koska Kiehelä oli tila, "josta kukaan ei saanut pääasiallista toimeentuloa".
Liitteenä on yleiskartta 1950- luvulta. Siinä olevat tontit 20, 21, 22, 23 ja 24 ovat Kiehelästä asutukseen luovutettuja ja tontti 16/49 on Kaivannon Matkailulle myyty alue (toinen osa käsittää siis vain mökkialueen, numero on hämäävän ylhäällä). Silloin oli Kiehelän perustilan rekisterinumero 16/58.
Edellä mainittu Kaivannon Matkailu Oy oli Myllylän veljesten ja Kerttu-sisaren puolison ja tämän veljien yhdessä perustama yritys, jonka toiminta-ajatus oli "Hotelli- ja ravintolaliikkeen harjoittaminen sekä retkeilymajojen ylläpitäminen ynnä kiinteistöjen omistaminen sanotussa tarkoituksessa". Jorma Sipilän vuonna 2010 tekemä kirjoitus yrityksen vaiheista aukeaa tästä.
Viljelyskartta
Vasemmalla olevan Kiehelän viljelyskartan on voinut laatia Aulin pojista joko Matti tai Lauri agronomiopintojensa yhteydessä. Jos kartta on 1930- luvulta, niin se voi olla Jaakon laatima. Tallaisten viljelysuunnitelmien laatiminen kuului maat. ja metsät. tiedekunnan opinto-ohjelmaan.
Alla oleva Lauri Myllylän kirjoitus vuodelta 1987 kertoo elämästä ja ihmisistä Kiehelässä ja Kaivannossa 1930-luvulla, lähinnä sen alkuvuosina, sellaisena muistikuvina kuin tuo aika on silloin noin 10-vuotiaan Laurin mielessä säilynyt.
Lapsuuteni Kiehelä s.1
Lapsuuteni Kiehelä s.2
Lapsuuteni Kiehelä s.3
Artikkeli Kangasalan Sanomista 12.7.1991, Kaivanto oli täynnä elämää 1930-luvulla
Viereinen lehtiartikkeli on Kangasalan Sanomien kirjoitus elämästä Kaivannossa 1930-luvulla. Artikkelissa kerrotaan alueen historista ja muistellaan alueen huviloita, maatiloja, asukkaita ja muita henkilöitä. Jutussa sen kirjoittaja, Arvo Takala, kertoilee hauskasti nuorison riennoista ja harrastuksista ja mainitsee mm. Kiehelän ja Joutsiniemen välisestä poikien ottelusta. Jutun perusteella voi hyvin kuvitella millaista elämää Myllylän sisarukset Kiehelässä tuohon aikaan viettivät.
Jorma Sipilän vuonna 2010 kirjoittamassa Lapsuuteni Kaivanto-kirjoituksessa hän muistelee lapsuutensa aikaisi tapahtumia Kiehelässä 1940-luvun alussa. Markku Meurman pyysi kirjoituksen Jormalta Kangasalan Joulu-lehteen. Saat avattua kirjoituksen tästä.
Vesibussit vuonna 1950, keskellä Roine, vieressä pieni Vanaja ja takana Birger Jaarli.